Alusta lähtien Amurin kissala on halunnut parantaa siperiankissoja, siksi ei kissalaan ole valittu valmiiksi täydellisiä yksilöitä kantakissoiksi, vaan voitte todella luottaa Amurin laatuun ja kasvatusperiaatteisiin.

Ensimmäiseksi kantakissaksi valittiin Inessa Knyaz Gvidon. Kasvatustyöllä haluttiin leventää kapeaa kuonoa ja sulhaseksi valittiin leveäkuonoinen Amante's Bolero:

Kasvatus tuotti tulosta; leveäkuonoinen Amurin Avila jäi kissalaan kasvatuskäyttöön. Seuraavaksi kasvatushaasteeksi Amurin kissala valitsi hyvin epätyypikkään siperiankissanaaraan Hohloma Edelweissin. Haastetta oli siro rakenne, isot ja korkealla olevat korvat, pitkä ja kapeahko kuono. Tähän kasvatushaasteeseen tarvittiin jykevä Cedrik Siberin Star kompensoimaan virheitä:

Kasvatus tuotti tulosta ja Amurin kissalan kasvatuskäyttöön syntyi Amurin Bonita. Sitten tarvittiin haastetta  luonnekasvatukseen ja hankittiin Espanjasta asti voimakasluonteinen machouros Siestadream-E Attila. Sen luonnetta täytyi saada pehmeämmäksi. Avilan kanssa siinä melkein onnistuttiin. Amurin Danielia saattoi käyttää näyttelyissäkin luonteensa puolesta:

Sitten Amurin kissala harhaantui kantakissojensa valinnassa ja hankki Siestadream-E Carupitan. Paljon parannettavaa ei ollut, mutta ei hätää. Kissala hankki sitten hyvin epätyypikkään uroskissan Ruotsista Knjaze Jubilej:n ja Carupitalla voitiin koittaa Jubilej:n siroa rakennetta, pehmeää karvaa ja kapeaa kuonoa parantaa:
Pennuista kissala jätti kasvatukseen kaksi pienintä Irenen ja Iisakin, jotta voisi taas kompensoida virheitä  tyypikkäillä puolisovalinnoilla, isoilla ja vahvaluustoisilla kissoilla :


Luottakaa, että Amurin kissala parantaa rotua.